Sisko soitti. Sillä oli ollut kiva viikonloppu herraseurassa. Tämä piti päivittää kasvokkain, Vivi myös.
– Mä taidan ollakin perse-naisia, hän avasi.
Ai, jaa. Mä muistelin sen aina pitäneen kirjaviisaudesta ja muusta älyllisestä, kuten kolmen ruokalajin istujaisista. Tämä taitaakin olla ihan joku erikoistilaus.
Vivin mielipide on selkeä. Sille käy öljyllä marinoitu aito liha, ainoastaan. Sitä ei paljon kirjat hetkauta, ellei ne ole jotain uusia kuntoilu-oppaita.
Mä en muistanut mikä olen aikaisemmin, mutta nyt kun mies lähti Kreikkaan, huomasin todella mikä nainen olen. Karva ja rintakehä!
– Sähän oletkin ollut mohair-naisia viimeiset kaksikymmentäviisi vuotta, Vivi nauroi.
Ja se on niin totta. Naisten pitää olla karvattomia ja siihen menee aika paljon työtunteja. Mies oli kerran nuorena jättänyt jonkun tytön, koska sillä oli jalkakarvoja. Siihen vaan, kesken kaiken. Elämä on pienestä kiinni, sanoisin.
– Onko norjalainen villapaita soitellut? Sisko kysyi samalla.
– On joo. Kajsan kanssa olivat menossa Italiassa ja Riminillä oli pitänyt pysähtyä Prisman kokoiseen kenkäkauppaan. Kajsan pää oli mennyt vinhaa vauhtia pitkin hyllyrivejä ja Mies oli joutunut kiristämään tahtiaan. Puhelun aikana Kajsa ehti kokeilla kolmet kengän ja ostaakin yhdet, kerroin.
– Äidin tyttö, Vivi huokaisi ja kiskoi voikukkaa maasta isolla työkalulla.
Vietimme päivää puutarhatöissä. Vivi tietää paljon kasveista ja minä en yhtään. Vivi ja Sisko ovat luvanneet pitää meidän pienen puutarhapläntin kuosissa. Kreikassa menee kuitenkin koko kesä, ihan turhaan ne perunatkin laitoin maahan. Ehkei niistä mitään tule, koska jääkaapissa oli määrä-aikana vain muusiperunoita. Äiti sanoo, että ensimmäiset perunat pitää laittaa maahan äitienpäivänä. Jotkut käyvät äitienpäivälounaalla ja minä istutan perunoita.
Olin sutannut farmarit multaan ja vettäkin alkoi sataa.
- Jätetäänkö tämä homma. Taitaa noi pyykitkin homehtua tuohon narulle. Sadetta on riittänyt jo viikon, sanoin.
- Mä otan susta kuvan ja lähetän sinne Italiaan. Miehet pitävät tuollaisista touhuavista tytöistä, sulla on multaa kasvoissakin,Vivi napsaisi kuvan ja lähetti suoraan Miehen kännykkään.
Mulla oli jo kauhea ikävä. Kajsa ja Mies olivat olleet reissussa monta päivää. Laitoinkin eilen tekstarin, että toivon sitten Kreikkaan saapumiseni jälkeisenä aamuna herääväni läikkäisistä lakanoista. Paluuviestissä luki: Eiköhän se järjesty. T Stallion