Käväisin Suomessa, sukujuhlilla. Kaikki okei, uusia kasvoja oli tupsahtanut näytille, ihan lähipiiriin. Isäni esitteli vappuna neiti A:n, juhannuksena vuorossa oli neiti B ja nyt juhlien kunniaksi C. Onneksi kielessämme on runsaasti aakkosia ja mikäli loppuvat siirrymme kyrillisiin.
Lensin Sanelman kanssa, lukio pirulainen ei jakele ylimääräisiä vapaita opiskelijoilleen, Kajsa jäi vielä Miehen kanssa Kosille. Yläaste, vai mikä se nykyään onkaan, ymmärtää downshiftauksen päälle. Kajsa sai viikon lisää ylimääräistä lomaa alkulukukauteen pelkällä puhelinsoitolla. Ajatella.
Asiaan, olin Suomessa viikon ja siellähän tapahtui! Myrskyä ja kaatuneita puita, länkällään nököttävä Iron Maidenin kone Porissa (joskus voin kertoa kohtaamisestani Iron Maidenin kanssa 80-luvulla), ekstriimiä oli myös herukoiden mehustus ja mustikoitakin keräsin 3 litraa, nimittäin desilitraa.
Periaatteessa vietin poikamiespäiviä viileässä suvessa. Ja hassustihan siinä kävi. Sanelma meni tietysti Vilholle heti kun mahdollista.  Oli pakko paeta elokuviin tyhjyyttä huokuvasta kodista. Valitsin viimeisen näytöksen ja tarjollahan oli laadukasta poliisitarinaan Brooklynistä. Kamala. Veri lensi ja psyykkistä pelotetta löytyi. Pelotti. Enemmän pelotti, kun huomasin yöllä kotiin palatessani avonaiset ovet. Unohdin lukita ne lähtiessäni. Eikä siinä vielä kaikki. Päivitin Facebookiin:
Yksin kotona. Taidan pomppia sängyllä, juoda jotain jääkaapista suoraa pullonsuusta ja ripotella vaatteeni lattialle mielivaltaiseen järjestykseen.
– Apua, koko maailma tietää, että olen YKSIN KOTONA! Naapurustossakaan ei olla kotosalla.
Tuli Elm street-olo, ei auttanut mikään ’Olen aikuinen, mörköjä ei ole olemassa’-mantra. Lukitsin kaikki väli-ovet ja otin aina niin säpäkän vahtikoiran Reinon (2,5 kg) viereeni makuuhuoneeseen. Nousin ennen aurinkoa, silmänalustat tummina. Ai niin, muistatko sellaisen ohjeen, että viileät lusikat, teepussit tai vastaavat viritykset auttavat turvotukseen? Ei nimittäin pidä paikkaansa. Olin Siskon luona yötä ennen perhejuhlia ja illalla jo virittelin kaksi lusikkaa jääkaappiin, rippikirkot alkavat kymmeneltä. Aamulla ensin tietysti lusikat pois jääkaapista ja silmiin. Ongelmana kummin päin pitäisi olla. Ahaa! Sinäkin luulit, että soppa-osa ikään kuin kupiksi. Ehei, siten tulee vain silmiin lusikan reunoista kuva, ne pitää painaa toisinpäin , mutta turha luulo, että ne jotain auttaisivat. Että lusikat ihan vain kiisseliin. Illalla Siskon ja Vivin piti tutustuttaa minut Mummotunneliin, mutta se nyt jäi..ehkä ensi kesänä.
Poikamiespäiviini kuului myös olla laittamatta ruokaa. Kävin Laurellilla ja söin homejuusto-ananas-kotipizzaa laatikosta.
Myrskyn takia olin myös vuorokauden sähköittä, Kreikassa sähkökatkoja on useita viikossa, täällä sivistyksessä ei juuri koskaan. Niinpä suuntasimme Sanelman kanssa ABC:lle aamukahville. Liquid shower toimii äärioloissa vain vuorokauden. Hengailimme kaupungilla ja Fb-ryhmän ’ Oho, ostin kengät’ nimen lähes velvoittamana mukaamme tarttui pari paria kenkiä..ja laukku, sekä kirjakaupasta kuusi opusta, kaikki alennettuja.
– Ja sä sitten yrität opettaa meille kohtuutta, Sanelma totesi lakonisesti.
– Ei koske kyllä kirjoja, tokaisin. En raskinut huomauttaa hänelle, että toiset kengät keikkuivat kassissa ja olivat tukevasti hänen. Päätin ettei ostoboikottini ylettyisi kotimaahan.
Bongasimme myös komean filosofin kaupungilla. Bruce Springsteenin sanoin: I was walking in, he was walking out. Muistinko jo kertoa, että Vilhosta tulee isona filosofi? Kyllä! Hän sai opiskelupaikan. Hiukanko Sanelmalla kävi tuuri. Filosofit ovat naisten hothot-asteikolla nousseet suvereenisti alfauros-kategoriaan, - näin päätimme virallisen raadin kanssa. Eikö Miehessäkin lie ripaus filosofia? Zen ja moottoripyörällä jotain niminen kirja ainakin on olemassa. Ja jospa Mies siksi on harvasanainen. Hän saattaa kaiken aikaa ratkaista jotain kinkkistä dilemmaa moottoripyöristä, tarkoitan syvällistä ongelmaa. Jeijjai-uu!
Kaikki kiva loppuu aikanaan, niin myös kotona käyminen. Ajoin autolla kentälle. Jo parin päivän ajan oli autosta kuulunut renkaankohdalta ihmeellinen ääni. Päätin, etten välitä, koska en osaa sille mitään tehdä. Väänsin cd-soitinta kovemmalle. Se puheradio on muuten tosi kiva!
Että ei mulla mitään tämän kummempaa asiaa ollut. Kunhan rupattelin. Ja maailman isoin moka on tullut tehtyä. Luulin haluavani tehdä rauhassa töitäni Kosilla ja Mies lähtee Kajsan kanssa kotiin (aika sekavat kuviot, myönnän). Minä jään tänne ihan yksin. Paniikki. Hengitän syvään ja palaan asiaan.
 
Musavinkki: Vil du ha en del av min sommar, Freestyle