Olenko mä unohtanut lihavoida mun tekstiä?Voi ei, ilmankos mä itse olen lihonut.
Ja mä olen myös rakastunut, totaalisesti, kirpputorilla. Eikä ole eka kerta.
Vähän taustaksi: nainen kuin nainen näyttää hyvältä mustalla nahkasohvalla, da! Mutta myös punaisella, no se ei kuulu tähän. Mulla on siis aivan hyvä sohva, jossa voi köllötellä ja näin alkusyksystä myös ryystää tummaa olutta savukalavoileivän kera, hivuttautua Miehen kainaloon (no nyt mä olen Suomessa ja HÄN ei).
Kierreltiin Sanelman kanssa kirpparilla, tuossa Hämeenlinnan jättisellaisella, ja etsittiin hänelle jotain kivaa. Sanelma halusi näyttää mulle yhden vaatekaapin, rokokoo ja iso peili plus salalokero. Minä taasen olen etsinyt pukeutumishuoneeseeni, josta olen unohtanut kertoa lähemmin, peiliä. Isoa, laajaa, hoikentavaa ja kaunista. Sellaisia oli kaksi, toinen täytti kriteerit ja oli myös edullinen. Sitten se tapahtui.
Mä katsoin siihen ensin ohimennen, mutta jostain syystä käännyin uudestaan sen suuntaan. Tunne oli sama kuin olisi katsonut jonkun samaa kemiaa olevan silmiin, aivan vahingossa ja yllättäen. Se veti mua puoleensa ja ei aikaakaan, kun olin sen sylissä. Sivelin sen samettista pintaa, ihana pinta. Nyt on syksy, sametti on oikea materiaali. Sen syli oli juuri oikea, sen pinta lämmin ja vajosin syvempään ekstaasiin.
– Äiti! Sanelma rääkäisi.
– Rakas, tule istumaan mun viereen.
– Lopeta nyt!
– Mä haluan tämän..jos en ostakaan tuota peiliä.
– Ne ovat kyllä samanhintaiset..ja kumpikin käytetyt, mutta sä et tarvitse sohvaa! Siis toi on ihan turhaa.
Houkuttelin hänet istumaan viereeni. Heillä eivät kemiat kohdanneet. Toisaalta; en ole ostanut ainoitakaan kenkiä koko kesänä ja muutenkin olen ollut kitsas. Enkö voisi todella suoda itselleni pienen ylellisyyden? Eikä tämä ole ylellisyys, vanha, kaunis, hyväkuntoinen sohva. Vihreä ja kohokuvioitu <3
Nousin ylös ja otin siitä kuvia. Soitin Miehelle.
– Meillä on kaksi nahkasohvaa..
– Mutta kun tämä on ihana. Annetaan ne vaikka Ilkalle? Tai jos tämä on kohtalo ja sohva on vielä silloin täällä kun kotiudutaan? lepyttelin ja keksin pikapikaa uutta teoriaa. Teorioiden keksimisessä olen haka.
– Katsotaan sitten..mulla olisi tässä vähän kiire..
Kuulen kuinka Mies vaihtaa vaivaantuneena painoaan jalalta toiselle.
– Oi, kiitos rakas! Toi oli lupaus. Teoria.
– Häh?
– Ei mitään, huono linja. Rakasrakas, mene töihin, nähdään pian.
Otin pari kuvaa lisää. Eri kulmista niin näkee kotona koneelta. Taidan kohta katsoa ne taas. Oi, mun sohva.
Kävelin kirppikseltä kepein askelin. Minuun oli muuttanut vihreä lintunen laulamaan. Jos en osta peiliä, katson osinkoja (yleensä niitä ei tule, koska sijoitan fiilis-osakkeisiin, siis rahaa niistä ei tuloudu, muuten vain hyvää oloa), vai jos en lentäisikään takaisin Kreikkaan?? Ai niin, mulla on jo lentolippu ostettu ensi tiistaiksi..hitsi.. Siis budjetti 180 ja siitä pikkuhiukan lipsuin..sohvan hinta 350, mikä on siis halpa, mutta erotus tekee 170.. eli siis joko yhdet hyvät kohtuuhintaiset saappaat tai..vajaa viisi huulipunaa..kyllä mä jotain keksin. Ei muuten, mutta Sanelma näki sen hinnan.
 
<3 Lispetti
 
PS. Ihan sekaisin, ja ihan sekava teksti, mutta olettehan nähneet ennenkin rakastuneita naisia?
 
Musavinkki: Kemiaa , Neon 2