Poimin eilen puutarhasta viikunoita. Ne olivat makeita, mehukkaita ja aivan toisenlaisia kuin Suomeen roudatut vastaavat tuotteet. Sormet tulivat sokerista tahmaisiksi. Seuralla oli myös osuutta, Mies palasi työmatkaltaan. Jos täytyy arvottaa, viikuna on omenaa parempaa ja siksi ihmettelinkin, mikä kumma sai Aatamin ja Eevan vaihtamaan viikunat omenaan? Kumpikin heistä lopulta sitä halusi, myös se vietelty, turha kai sitä on kiistää?
Viikunanlehti pukineena sen sijaan on näissä oloissa osuvaa, mutta jos tarkoitus oli muinoin, ettei se ollut tarpeeksi peittävä niin puppua! Siihen saa isommankin falloksen piiloon (lepotilassa, muutenhan ei lehtiä tarvitse). Nykyisin nuoret pitävät huomattavasti pienempiä vaatekappaleita biitsillä. Hekin nauravat räkäisesti viikunanlehden peittävyydelle ja sanovat sen olevan niin kasaria. Tosin 80-luvulla minulla oli maailman pienimmät biksut eikä silloin kukaan käyttänyt yläosia, että kuitti vaan. Nuorethan eivät voi sitä tietää, koska sekoittavat 50-ja 80-luvut keskenään ja mä olen asiasta aivan hissuksiin.
– Äiti, onks sun nuoruudessa ollut lentokoneita, Kajsa kysyi.
Että sitä rataa..
<3 Lispetti
PS. Minusta yöpuku on harhaanjohtava nimitys. Sehän puetaan aamuisin, kun mennään aamiaiselle.
 

Musavinkki:  Forbidden Fruit, Ne-Yo (muuta ei tähän hätään löytynyt hedelmä-osastolta, Viikunapuu ei ole hersyttänyt muusikoita? Kantsis varmaan maistaa?!)