IHAN HIRVEÄÄ..
 
..ne 50-vuotissynttärit tulevat sittenkin! Ei tietenkään minulle, koska olen vasta nelikymppinen, mutta Mies päätti sittenkin, että kai sukulaisille jotkut kahvit. Ja minä jo orientoiduin olemaan kylpylässä karussa moisia. Suunnitelmat uusiksi.
Eilen aloitin, arvaa millä? Lusikkaleivillä. Naapurin lapsetkin tulivat syömään taikinaa. Oli hyvää ja muutama valmis säilyi myös. Vaniljasokeri unohtui ja ensin niissä oli liikaa jauhoja. Lisäsin sulaa voita ja toimi! Ehkä ne pitää pakastaa.  Tänään lähtee kaurakakkuja tulemaan. Kajsa auttaa siinäkin.
 Parasta tässä muuttuneessa tilanteessa on ehdottomasti asuvalinta. Saatan lähteä Stokkallle ostoksille tai sitten haen Pariisista jonkun ihanan koltun (plus kengät ja käsilaukun). Mennään nimittäin ihan piipahtamaan Pariisiin, parin viikon päästä. Alkuperäinen suunnitelma oli, että ollaan synttärit siellä, mutta tilanteet muuttuvat lennossa. Kajsa ja Sanelma ovat jo valinneet matka-asunsa, Ilkka lupasi pärjätä farkuissaan ja lainata isänsä parranajovälineitä.
Bileet osuvat maaliskuun loppuun, viimeiseen, että tervetuloa kahville. Nyt niitetään juhannuksen 1960 Soputeltan satoa. He täyttävät 2011 tasavuosia. Wouwou! Minut on tehty keittiössä (ehkä pöydällä, koska pidän niin syömisestä ja ..?), kertoi äitini muinoin, mutta vasta vuosia, vuosia Miehen vanhempien telttailun jälkeen. Ihan hirveän vaikea kuvitella heistä, että ovat joskus harrastaneet lähempää kanssakäymistä. Kaipa luonto on tikanpojan ja silleen.
– Kiitos vaan appivanhemmat, hyvän Miehen teitte. Uskomatonta silti, että hän on teille sukua. Sen verran erilaisia olette. Ehkä sairaalassa on lapsi vaihtunut?
Minun äidilleni oli tuotu eri lapsi ekalle syötölle ja hän oli ajatellut, että ei se näin ruma eilen ollut. Eikä myöskään alkanut syöttää vauvaa. Eikä tietenkään kauniille äidilleni voi mitään tukevarakenteista pallopäätä tunkea syliin. Sitten tuli hoitsu ja pyysi kovasti anteeksi. Oli sekoittanut lapset. Että kyllä sellaista on voinut tapahtua. Onneksi äitini sai nätin vauvan syliinsä ja minä ruokaa. Äiti ei voinut aavistaa, että rapiat neljäkymmentä vuotta sen jälkeen harkitsen vakavasti hamsterinpussileikkausta ja rasvaimua.. ei ole luojan luoma syntymässään korvamerkitty kantamaan samaa sädekehää ja hyvää karmaa. Voivoi. Onneksi on Rolf! Aina voi takataskusta kaivaa esiin kirurginveitsikortin. Takaportti pitää säilyttää, vaikkei sitä käyttäisikään. Se on feminismiä, eikä kainalokarvojen kasvattelu.
Joo, no mutta, mun dieetti on ihan mallillaan. Olen laihtunut noin kymmenen kiloa ja vain kahdeksan on tullut takaisin. Kuukausi aikaa, se on oma deadline, ja sitten syön vähän kakkua. Tilaan Laurellilta, tällä kertaa itse panostan pikkuleipiin ja siivoukseen. Hyötyliikunta kunniaan! Pariisissa syön simpukoita ja vastaavia kevytherkkuja kauniisti lautaselle asetellusti. Tosiasiassa lomalla ei lasketa kaloreita ja ahmimisen voi aloittaa jo läheiseltä Mäkkäriltä matkalla kentälle.
 
<3 Lispetti
 
PS. Aloin siivouksen vaatehuoneesta. Eikö aina aloiteta tärkeimmästä?
 
Musavinkki: She works hard for the money, Donna Summer (kesä muuten tulee)