.. sangen raadollista. Olen joutunut työskentelemään pitkiä päiviä ja kevään ihanuus on meinannut lipsahtaa ohitseni. Onneksi on Facebook. Siellä ystäväni päivitti perunanistutuksesta. Havahduin heti. Muistin, että saunassa on useita pussillisia itämässä. Kävin välittömästi kippaamassa ne maahan. Äitini sanoo aina, että äitienpäivänä pitää olla istutettuna, mikäli haluaa juhannuksena omasta maasta herkkuja. Nooh, äitienpäiväkin käsittääkseni joskus on myöhemmin, joten en ole pahasti mokannut.
Samalla kun tökkäsin perunat maan uumeniin, lisäsin sinne show-mielessä itäneitä porkkanoita. Jos oikein ekoksi äityy (Sanelma löytää aina hankalamman tavan elää), voi kasvattaa suveksi 2012 omat porkkanansiemenet! Ei tarvitse turvautua monikansallisiin yhtiöihin ja heidän riistosiemeniinsä. Söin salaa kylässä makkaraa, Sanelman mieliksi olen itsekin jatkanut vegaanista ruokavaliota, mutta ainoastaan silloin kun olemme kahden kotona. Tänään vähän lipsuin. Sanelma odottaa kuin kuuta nousevaa Kasvis-Gallerian porkkanamakkaroita. How cool is that? Minusta ei lainkaan hyvä juttu. Kuvitelkaa nyt itse porkkanasta tehty makkara.
Oikeastaan en kovin innostu puutarhanhoidosta. Viime kesänä ajelin nurmikkoa kahdesti ja ensimmäisellä yrittämällä koko päältä ajeltava vekotin humpsahti ojaan ja jouduin turvautumaan Miehen apuun, vetosin myös, että minä olen paljon mukavampi päältä ajeltava, mutta hän vain tuijotti rikkinäistä rengasta. Viimeisellä kerralla taas ajoin johonkin lankavyyhtiin ja samalla kiveen. Terä katkesi. En totu siihen. Siis Miehen apuun nostaa minut ojasta, allikosta tai olen kerran pudonnut veneestäkin. Katselin ihanaa lintua intensiivisesti enkä huomannut starttaavaa kipparia. Siinä oli mekonhelmat vyötäisillä ja kampaus pilalla. Epäilen vieläkin, että Mies teki sen tahallaan.
Joo, nyt just ei muuta asiaa muistu mieleeni, paitsi että Kajsa pääsee pian pois ysiltä, mikä on pelkästään vain hienoa ja vapauttavaa, myös vanhemmille.
 
<3 Lispetti
PS. Lasten kanssa helpottaa heti, kun he lähtevät lukioon..paitsi, että Kajsa ei mene.
 

Musavinkki:  I heard it through the grapevine, CCR