Onko sinulla joskus ollut tunne, että et haluaisi siivota? Keksit muuta tekemistä, vaikkapa telkkarista juurin alkaneen C.S.I:n jakson, jota et ole vielä nähnyt kolmea kertaa, ja siinä on se kiva punapääagentti. Television äärellä humahtaa tunti jos toinenkin, ja kun ohjelmiston kaikki muu oheistuote; Nigellan keittiöstä syvänmeren dokkariin, on kulutettu, huomaat päivän olevan jo pitkällä. Ei huoli tarttua enää toimeen, nukkuakin täytyy.
Olen tässä yrittänyt suorittaa hohdokkaasti urakan välttelyä. Omien laskujeni mukaan, olen saanut siihen hurahtamaan kevyesti puoli vuotta, lisäksi täällä Kreikassa, minne siis lähdin varta vasten tekemään ’väitöksen’ loppuun, on humpsahtanut reilut neljä kuukautta. Lukuakaan en ole saanut vielä päätökseen..
Näin se etenee: kun löydän lähdemateriaalin (sitä on noin 30 teosta ja nettimatskut), jään jumiin lauseeseen, joka johdattaa minut kauas itse asiasta. Käykö sinulle koskaan niin? Voitko lukea samaa sivua kolmasti ymmärtämättä sanaakaan, koska pääsi on sfääreissä?
Kuinka tuon alati kaikuvan päänsisäisen monologin saisi vaiennettua?
1. Keskittymällä! mutta miten, sillä juuri kun A) kirjaimet ovat muodostamaisillaan järkevän asiayhteyden, tulee tekstari.
2. Sulkemalla puhelin, mutta osa A on toteutumaisillaan, soi ovikello. Siellä joku kysyy tietä naapuriin.
3. Vaihtamalla työtila parvekkeelle. Aurinko paistaa silmiin tai haaveksit katselemalla maisemaa.
4. Sulkemalla virikkeet 1-3 ulkopuolelle .Siirryt työtilaan, laitat iPodin soimaan. Kuuntelet Sami Saaren tuotantoa, alkaa tanssittaa. ’ Do-re-mi..Millä minä saisin sinut mukaani?’ Sami viettelee. Okei! Helposti. Toisena päivänä viettelee joku muu..
5. Vaihtamalla työtila kahvilaan! Siellä ei kukaan tunne sinua, paitsi henkilökunta. Tilaat pöytään kahvin ja herkun, kaksi. Avaat koneen. Tekee mieli savuketta. Ei ole mukana. Lähdet ostamaan läheiseltä kioskilta.
6. Olet täysin varustautunut kahvilakirjoitussessioon. Eksyt Facebookiin (olen siellä nimellä Lispetti Jormanainen, klikkaa mut kaveriksi), You Tubeen, Niklas Herlinin kolumneihin, ystävien blogeihin, Hesarin verkkosivuille ja lopulta klikkaat Wikipediasta jonkin tympeän markkinointistaran teorian ja teet muistiinpanoja, kynä katkeaa.
7. Varustaudu aina usealla mustekynällä. Olet lainannut kirjan ja sinulla ei ole ainoatakaan lyijykynää, lähdet lyijykynäpuotiin. Palaat takaisin aineiston pariin ja olet hävinnyt kamppailun alleviivata lainakirjaan. Päätät käyttää post-it-tarroja. Käväiset post-it-tarrakaupassa.
8. Kahvilassa homma alkaa luistaa, pidä toi! Sitten alkaa pissattaa, koska olet joutunut tilaamaan 5 kupillista kahvia, ison veden ja useita annoksia pientä purtavaa. Ethän muuten voi käyttää siellä nettiä. Bisneksen täytyy kannattaa, ajattelet. Nyt käytät päänsisäistä ääntä moraalisi mittarina ja saat aikaan kiivaan väittelyn. Pakenet vessaan ja jätät tuntuvan tipin, koska kello rientää ja Mies haluaa..ateriansa.
9. Siivoat, koska on mukavaa työskennellä siistissä ympäristössä. Jatkat siis huomenna. Varmasti.
10. Aloita! Kunhan aloitat, nyt!!
 
<3 Lispetti
PS. On muistettava, että elämä on muutakin kuin puurtamista. Puurtamisen jälkeen se vasta makiaa onkin. Olen aikaansaanut kehäpäätelmän.
 

Musavinkki: Klassista, siinä ei ole sanoja pohdittavaksi. (Ei oopperaa, siinä on liikaa sanoja ja mietit kuitenkin, mikä kieli?)