Kerron hätäisesti kolmen päivän matkastamme.
1. Hihitettelimme Siskon kanssa aamuyöhön ennen aamun varhaista lentoa. Olimme Helsingissä yötä. Nautimme kuohujuomaa kahden.
2. Lähdimme kaikki viideltä kentälle. Kajsa oli herännyt jo kolmelta laittamaan ripsiä ja hiuksia, Sanelmalle riitti tunti ja minä olin päättänyt meikata vasta Helsinki-Vantaalla. Mies sai itsensä kuntoon hetkessä. Sisko ei saanut unta, koska väitti Miehen kuorsaavan. En kuule enkä kuuntele.
3. Sählinkiä..
4. Kajsa laukkasi henkkamaukoissa! Hesus!! Että se jaksoi. Kävelimme ainakin viisikymmentä kilometriä. Huh. En aio kertoa, kuinka rakkoja täynnä olevat jalkani ovat vieläkin tunnottomat. Sanonpahan vain, että kuka hullu väittää matalien korkojen olevan käytännölliset, pariisitarten suosikit. Hävytön tyyppi ja minä hölmö uskoin. Siitä saan nyt maksaa monta päivää.. en aio kertoa monetko kengät ostin. Siinä säästin. Tuhottomasti. En nimittäin ehtinyt Oikeisiin Liikkeisiin, koska se Kajsa..noh, antaa sen nyt olla.
5. Päätin jo kotona, että syön sinisimpukoita ja perunoita. En ehtinyt. Viimeisenä päivänä tilasin katukahvilasta etanoita ja samppanjaa. Inhoan suomeksi sanaa samppanja. Se pitäisi olla joko sh- tai ch- tuollainen samppanja kuulostaa aivan hiustenpesuaineelta. Missä fiilis? Joka tapauksessa etanan sain nielaistua kulauttamalla puoli lasia aitoa perään. Mies auttoi syömään toisen, neljä jo kehtasi jättää lautaselle. Käydä Pariisissa ja syödä etanoita. Vaikka se olisi ollut viimeinen tekoni, toteutin. Maistui aivan peukalolle ilman kynttä ja luuta. Sellaiselle valkosipulilla sipaistulle. Oli aivan lähellä potkia takaisin, mutta keräisin itseni ja nielin, vaikka Kajsa huusi vieressä kuin hinaaja etanafobiastaan ja Sanelma paheksui minuutti tolkulla.
 
<3 Lispetti
 
PS. Nyt ei ehdi kamalasti juoruta. Miehen juhlat tulossa ja minä pesen sen kunniaksi koko talon ikkunat.
PS2. Viimeisen kerran. Seuraavaksi maksan jollekin siitä puuhasta.
 
Musavinkki: Piafin koko tuotanto